Y-Hovissa on jo ammoisista ajoista lähtien kulkenut perimätieto, jonka mukaan Villa Y-Hovin -  tuttavallisemmin Pääkkärin -  olisi rakennuttanut tunnettu turkulainen paitatehtailija Juselius. Totta toinen puoli. Ruissalon palstajakokarttaan vuodelta 1917 on merkitty vuokraajaksi  Aug. Juselius, jolle oli merkitty palsta nro 112, ns. Y-Hovin vanha puoli. Hän vuokrasi myös palstat 111 ja 110 eli nykyisen Ministerin ja Tuulenpään alueet. Mutta... paitatehtailija Juselius oli etunimeltään Carl Fredrik.

Samaan aikaan Turussa vaikutti muitakin Juséliuksia. August Ferninand (1847-1900) oli hovioikeuden laamanni  ja Turun pormestari vuosina 1881-1900, mutta hänenkään kohdalla ei tärpännyt. Vaan vihdoin taisi onnistua: August Artur Jusélius (1857-1925), edellä mainitun veli. Hovioikeudenneuvos, konsuli ja valtiopäivämies August Artur on todellisuudessa Villa Y-Hovin, alkuperäiseltä nimeltään Villa Säternin, rakennuttaja ja ensimmäinen isäntä. Seuraava isäntä sitten olikin Turun Yksityisyrittäjäin Yhdistys ry, vuodesta 1947. Vuokraoikeus ja huvila - sekä puutarhurin asunto (mökki nro 1) ja uimahuoneesta tehty sauna - ostettiin Juseliuksen leskeltä, Anna Juseliukselta.

August vihittiin v. 1888 Anna Elisen os. Jusélius! (1866-? ) kanssa. Heille syntyi kolme tytärtä, joista kaksi kuoli jo lapsena. Vastaavaa tragediaa oli suvussa koettu aiemminkin; Augustin kolme sisarusta sekä isä menehtyivät  punatautiin syyskuussa v. 1857. Tytär Margit Anna Louise (1891-?) ja lääkäri Karl Werner Boije (1875-1935) vihittiin Turussa 21.2.1911.

Huvilan tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se esiintyy jo 1890-luvun kartoissa. Arkkitehti on todennäköisesti Karl Victor Reinius, vuosisadan vaihteen huomattavimpia turkulaisarkkitehtejä. Hän on suunnitellut mm. VPK:n talon sekä nyt jo puretut Lindblomin talon torin laidalla ja Antintalon Eerikinkadulla sekä olemassa olevan ns. Juseliuksen talon (Uudenmaan- ja Hämeenkadun risteyksessä), jonka rakennutti asunnokseen se paitatehtailija Juselius.

August Juséliuksen perheen koti sijaitsi osoitteessa Puolalankatu 1, talossa jota kutsuttiin  ”Caleniuksen kivimuuriksi” (valmistunut 1888). Asunto käsitti keittiön lisäksi kuusi huonetta ja oli kooltaan n.210 neliötä. Talouteen kuului vähintään kaksi palvelustyttöä. Samassa rakennuksessa muuten sijaitsi em. arkkitehti K.V.Reiniuksen liike Åbo Byggnadskontor -Turun Rakennuskonttori.

Tämä meidän Juséliuksemme harrasti valokuvausta ja pienoismallien rakentamista. Hänen mittava valokuvakokoelmansa vuosilta 1895-1910 on lahjoitettu Åbo Akademille. Turun Museokeskuksen kokoelmissa on hänen 1900-luvun alussa tekemänsä pahvinen Villa Sätern.

Mainittakoon vielä, että kaikki edellä mainitut herrat viettivät kesäisin Ruissalossa aikakautensa porvaristolle tyypillistä huvilaelämää. Paitatehtailija rakennutti Villa Carlon (palsta 41) ja Reiniuksella arkkitehtiystävineen oli Auringonsuomus eli Pirunkirkko (30). Velipojan, pormestari Juséliuksen Lahdensuu sijaitsi Saaronniemessä (122, purettu 1960-luvulla).

LÄHTEET

Lindberg, Ernst: I Åbo på 1800-talet.1921.

Perälä, Tauno: Erään asunto-osakeyhtiön tarina. 1988.

Soiri-Snellman, Helena: Ruissalon huvilat. 1985.

Soiri-Snellman, Helena: Brankku. 2012.

Tuominen, Kari: Tapahtumia ja tarinoita Y-Hovista. 2014.

KUVAT

Turun Museokeskus

Åbo Akademin kuvakokoelmat

www.geni.com

www.kaikki.nettihotelli.net